maanantai 14. joulukuuta 2015

Piparintuoksuiset terveiset Espoosta! Tällä kertaa lähetän tontun toimintaradan teille tutkittavaksi, josko siitä lähtisi idea lentämään porojen tavoin
Rauhallista Joulua ja Toiminnallista Uutta Vuotta 2016 toivottaen Marja Hokkanen
                                 
Korvatunturin joulukalenterista katosivat numerot…
Tilanne Korvatunturilla oli vakava. Joulupukin joulukalenterista oli hävinnyt kaikki numerot eikä joulupukki voinut tietää kuinka monta päivää oli jouluaattoon. Tonttu Tomera päätti pyytää eskariryhmän lapsia auttamaan numeroiden etsimisessä. Lapset joutuivatkin tekemään kaikenlaisia puuhia mm menemään oven läpi jonossa, ohjelmoimaan Bee-botteja ja liikkumaan värien mukaan, pelaamaan monikosketusnäytöllä  Lukimatin  numerorataa (Neure) ja Edun helminauhapeliä.  Lopulta kaikki numerot löytyivät joulukalenteriin ja lapset pystyivät kertomaan joulupukille, että jouluun oli vielä 14 päivää.
 
  1. Seinien läpi käveleminen (stop motion sovellus Windows-tabletille vastaavia löytyy myös iOS-tableteille). Tämän voi tehdä kävelemällä/ konttaamalla, pomppimalla yms. Ensimmäinen lapsi voi nostaa yhden sormen pystyyn toinen kaksi jne.
  2. Edun helminauha

3. Bee-bottien ohjelmoiminen



Esiopetusryhmä jaettiin kahtia. Puoli ryhmää oli ulkona ja puoli ryhmää teki tehtäviä sisällä.  Sisälle jäänyt ryhmä jaettiin kahtia. Toinen ryhmä etsi järjestyksessä parittomia lukuja kuvassa olevalta alustalta (alusta on tehty sopivan kokoisista paperinpaloista, jotka on kiinnitetty teipinpätkällä toisiinsa.) Kun ryhmä oli liikuttanut Bee-bottia lähtöpisteestä numeroon yksi, he katsoivat ykkösneliön värin ja kipittivät taulun alle kiinnitettyjen tehtäväkorttien luokse ja tekivät annetun tehtävän. Toinen ryhmä tuli ja koodasi Bee-botin paperiin numero 2 ja lähtivät tekemään annettua tehtävää. Ryhmä yksi palasi koodaamaan Bee-bottia numeroon 3 jne.  Loppuvaiheessa lapset alkoivat leikkiä ja liikuntatehtävät muuttuivat vaikeammiksi – lapset menivät pöytien alta ja Bee-bottien ohjelmointiin lapset suunnittelivat haastavampia reittejä. Tehtävästä olikin muodostunut leikki. Ryhmässä neuvoteltiin, neuvottiin ja keksittiin.  Kuvassa näkyvä alusta oli sopivan haasteellinen eskareille. Bee-bot  peli oli mukava ajatteluntaitoja ja ongelmanratkaisua kehittävä liikunnallinen peli.
Tässä tehtävässä lapset siirsivät helminauhalle järjestyksessä vuorotellen numeroita.  Jos lapsi siirsi numeron yksi - hän kinkkasi toiselle puolelle luokkaa ja siirsi yhden multilinkin laatikosta toiseen. Jos lapsi siirsi numeron 7 – hän kinkkasi ja siirsi 7 multilinkkiä. Näin minimoitiin myös seisomista. Muistiakin pääsi harjoittamaan.

Lisää ideoita liikuttavaan tabletin käyttöön ICTesiopetuksessa.blogspot.fi




perjantai 6. marraskuuta 2015


Digiloikka leikkiin ja liikuntaan etenee!



Lasten ruutuaikaa on rajattava, koska mobiililaitteet ja pelaaminen passivoivat lapsia eikä liikkumiselle jää aikaa. Tässä väittämä, johon olen törmännyt ja uskallanpa nyt kyseenalaistaa sen. Liikkuminen ja leikki ovat lapselle luontainen tapa toimia. Se, että mukaan otetaan mobiililaitteita, voi mielestäni jopa lisätä lasten innostusta liikkumiseen.

Kajaanilainen Kettukallion päiväkoti on mukana paikallisessa ict-pedagogiikan kehittämishankkeessa. Kettukallion päiväkodin elokuussa 2015 käynnistämän pilottiprojektin keskeinen tavoite on, että mobiililaitteet eivät estä lasten liikunnan toteuttamista vaan pikemminkin mahdollistavat monipuolisen päivittäisen liikkumisen ja toimivat samalla lasten ja aikuisten innostajina. Kettukallion päiväkodissa mobiilaitteet ovat lasten aktiivisessa käytössä. Lasten osallistaminen, lasten omat ideat, oivallukset ja mielenkiinnon kohteet ovat toiminnan peruslähtökohtia.



Päiväkodin esiopetusryhmä sai syksyllä uudet laitteet käyttöönsä ja on harjoitellut mm. valokuvaamista parityöskentelynä sovelluksena perinteisestä valokuva-pihasuunnistuksesta. 

Toinen lapsista on saanut viedä päiväkodin piha-alueelle pienen eläinhahmon piiloon ja ottanut siitä kuvan siten, että hahmon sijaintipaikka ei heti ensisilmäyksellä paljastu. Tämän jälkeen hän on tuonut iPadin parilleen, joka on lähtenyt etsimään eläintä. Päiväkodinjohtaja Susanna Möttösen mukaan tavoitteena olleet ulkona tapahtuvan aktiivisen liikkumisen lisääminen ja valokuvaamisen harjoittelu oli saavutettu ja lapset olivat touhunneet innokkaasti aamupäivän ulkoilun aikana. 



Valokuvaamisen harjoittelua on toki samaisessa yksikössä jatkettu ja laitteet ovat mukana myös retkillä - mikä sen mukavampaa kuin saada kuvata omia eskarikavereita ja yhteisiä touhuja. Tässä lapset ovat rakentaneet metsään liikuntaradan. Rakentamisen pohjana on olleet aiemmin liikuntasaliin lasten itsensä rakentamat toimintapisteet, joista oli otettu kuvat. Samaiset kuvat oli näytetty lapsille metsäretkellä ja kehotettu lapsia etsimään metsästä tarvittavat materiaalit ja rakentamaan rata uudelleen.





Koen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä verkostotyötä innokkaiden ja aktiivisten varhaiskasvatuksen liikunnan kehittäjien kanssa. Digiloikka leikkiin -ryhmän alkutaival on osoittanut, että vahvaa tieto- ja viestintäteknologinen osaamista löytyy eri puolilta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kenttää. Pienistä askelista syntyy suuria loikkia.

Kaisa Mustonen, Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus, Digiloikka leikkiin-ryhmän puheenjohtaja
Kuvat Susanna Möttönen



perjantai 16. lokakuuta 2015

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman digiloikkaus leikkiin

Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma julkistettiin maaliskuussa 2015. Ohjelma on rakennettu yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa ja tukimateriaalit sen toteuttamiseksi on testattu sadoissa pilottipäiväkodeissa. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon aktiivisessa toimintaympäristössä. Ohjelmassa toteutetaan pienten askelten ideologiaa ja jatkuvan kehittämisen mallia. Ohjelman julkistamisen jälkeen verkoston pääsuunnitteluryhmä kokoontui ja totesimme yhdessä, että haluamme jatkaa yhteisen ohjelmamme kehittämistä edelleen. Haarukoimme keskeiset kehittämisen kohteet ja yhdeksi sellaiseksi nousi mediaoppimisen ja liikkumisen yhdistäminen.

Leikkien ja liikkuen suhdetta digilisaatioon

Digipedagogiikka, sähköinen oppimisympäristö, mediavälineet ja pilvipalvelut ovat uskoakseni tulevaisuutta myös varhaiskasvatuksessa. Monilukutaito sisältäen digitaalisen lukutaidon näkyy mm. uusissa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja niin, että työskentelyssä korostuu leikki ja muut lasten aktiivista roolia tukevat tavat opetella, kokeilla ja toimia.

Uusi digiloikkari ryhmä
Olemme elokuussa perustaneet uuden digiloikkaus leikkiin- projektiryhmän ja iloksemme saaneet ryhmään mahtavaa osaamista ja innostusta ihan uusistakin verkoston jäsenistä ympäri Suomen. Ryhmän tavoitteena on kerätä yhteen olemassa olevia hyviä käytäntöjä liikkumisen ja mediaoppimisen toimintatavoista ja malleista sekä kehittää uusia malleja. Ryhmä on asettanut itselleen tehtäväksi miettiä, miten medialaitteita voidaan hyödyntää lasten liikuttamisen tukemisessa siten, että pedagogiikka on vahvasti taustalla.

Hyviä käytäntöjä jakoon
Projektiryhmän työ käynnistyy nyt hyvien käytäntöjen keräämisellä ja on jo ollut mahtavaa kuulla millaisia innovaatioita ja käytäntöjä on kentällä olemassa. On olemassa kuntasoisia media-aakkosia, blogikirjoituksia päiväkotien arjesta, uusia innostavia kuntahankkeita, elokuvaprojekteja, valokuvauskouluja, skype-treffejä toisten päiväkotien kanssa ja tablettien käyttöä pihasuunnistuksessa. Ryhmässä kerätään näitä hyviä käytäntöjä yhteen ja laitetaan sitten kaikille jakoon Ilo kasvaa liikkuen - ohjelman kautta.

Blogisarja
Digiloikkaus leikkiin -ryhmän jäsenet ovat päättäneet alkaa kirjoittaa blogia kukin vuorollaan ja kertoa siinä omasta työstään ja ajatuksistaan. Tämä kirjoitus käynnistää blogisarjan. Itselläni tämä kokonaisuus ja oppimisen uudet tavat on uusi ja innostava, josta omakohtaista kokemusta on vielä vähän. Uskon, että oma pieni välinekammo vähenee ja osaaminen lisääntyy kokeilemalla ja pienin askelin. Sain viikko sitten ensimmäisen tablettini....Mahtavaa lähteä tällekin oppimisen polulle yhdessä verkoston kanssa, yksin ei tarvitse osata kun voi tehdä yhdessä.

Nina Korhonen, Varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo